Heipä hei!
Oma blogi…epätoivon huipentumako, en todellakaan tiedä. Heti alkuun tunnustan etten ole ikinä vielä lukenut yhden yhtäkään blogia, eli en tiedä onko täällä jotain sääntöjä tms…oli tai ei, vähät välitän. Nyt ehkä kaksi ihmistä kolmesta miettii miksi kirjoittaa tänne, jos asenne on heti tämä. Ihan viimeisin syy miksi kirjoitin googleen ”ilmainen blogi” löytyy siitä kun tajusin, että raha on lopettanut merkityksen minulle. Heti kerron etten ole miljonääri, ehkä joitain tuhansia on säästössä, ajan vanhalla nissanilla. Teen valtavasti töitä, ensin normaalin työpäivän vieraalla ja kaiken muun ajan käytän kahteen omaan yritykseen, olen tehnyt tätä kaavaa nyt noin viisi vuotta. Velkaa ei kauheasti ole ja molemmat yritykset jopa tuottavat jotain. Kaikki tämä lähti matkaan avioerosta reilu viisi vuotta sitten, johonkinhan sitä piti alkaa ajatuksia upottamaan kun tuntui ettei nuppi muuten kestä. Ennen eroa oli kaikki lähes täydellistä, molemmilla vaki työt, lohkotiili talo hyvällä alueella, talous kunnossa ja vuosien yrittämisen jälkeen kaksi lasta, kiitos nykyaikaisen lääketieteen. Sitten kaikki romahti, 14 vuotta muuttui samaan arvoon kuin grilli ruuan jätteet kylän raitilla. No erosta en ala sen enempää kirjottaan, se on ollutta ja mennyttä, mutta kuuluu kait mainita tässä alussa heti.
Olen juuri täyttänyt 40v. ja ehkä se on myös pieni syy tähän blokkaamiseen, vaikken sitä kyllä myönnä helposti edes itselle. Tässä kohtaa piti pitää pieni ajattelu hetki, miten kaukaa minun pitää alkaa nyt avautumaan, että tästä joku saisi kiinni. Ehkä kuitenkin kirjoitan tätä enemmän itselleni, nyt joku häijy tuumaa ”mikset käytä tietokoneen muistiota” no se voisi olla vielä hullumpaa kuin tämä, jonka voi kuka tahansa lukea. Lapsuuteni oli kovaa, mutta samalla myös ainutlaatuista. Isä oli piti pientä maatilaa, korjasi autoja, keitti pontikkaa, joi sen ja antoi omalle äidilleen kuin minunkin äidille vähän maistaa ”isoa kättä”. No tämäkin on muuttunut jo muistoksi kolmenkymmenen vuoden aikana, toki tänä päivänä en kärsi yhtään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Isä kuoli kenties alkoholista johtuvaan sairauteen -97. Tässä kohtaa tuli mieleen, että olen vieraillut hänen haudallaan vain kolme kertaa ja viimeisestä vierailusta on vierähtänyt ainakin kymmenen vuotta. No taas lipesi ajatus, on muuten hauskaa huomata miten asioita pohtii mielessään eri tavalla kuin esimerkiksi jollekin jutellessa, ei nämä asiat olisi kuuna päivänä tulleet mieleeni. Jihuu! ehkä blokkaaminen toimii sittenkin, nyt aloin miettiä mitä ihmiset tänne yleensä kirjoittavat….radiosta olen kuullut, että vaatteista ja yleensä trendeistähän täällä pääasiassa kirjoitetaan, tiedä häntä.
Nyt täytyy vetäytyä miettimään mitä on tullut aloitettua, koska tämän tekstin luomiseen olen käyttänyt noin 15 minuuttia aikaa ja tällä hetkellä päässä pyörii ihan valtavasti asioita, on aika päättää miten paljon tai syvällisesti täällä voi omia asioitaan tuoda julkisiksi.
Palailemisiin….
